suomen oloissa ilmanvaihto
Suomessa meillä on hyvin tarkat säännöt ja määräykset ilmanvaihdon suhteen. Pitää olla koneellinen ilmanvaihto jollei osata esittää laskelmat jotka näyttävät riittävän hyvin ettei ilma lopu EIKÄ lämpö karkaa.
Tämä ei aina ole ihan helppoa joten olemme toimistossamme jo monen vuoden ajan hakeneet vaihtoehtoisia ratkaisuja ongelmaan.
On valmisteilla lakiesitys joka edistäisi painovoimaisen ilmanvaihdon käyttämistä taas omakotitaloissa joka mielestämme on askel oikeaan suuntaan, koska suuri osa homeongelmista tulee siitä ettei ilmanvaihtokoneita huolleta tarpeeksi eikä niiden käyttöä ymmärretä.
Mielestämme rakennuksen tulisi aina toimia ilman teknistä apuvälinettä tai sähköä – tarkoittaen että talon ilmanvaihto tulisi toimia hyvin myös sähkökatkoksen aikana tai jos talonsa jättää tyhjilleen pitkäksi aikaa niin ilmanvaihto pitäisi toimia ilman ulkoista apua.
koulutus
Koulutus suomessa on valitettavasti painovoimaisen ilmanvaihdon suhteen hyvin huonoa. Jos katsotaan esim. vain 40 vuotta taaksepäin ajassa niin koulutusta painovoimaisesta ilmanvaihdosta oli yksi pääaihe LVI suunnittalijan koulutuksessa. Nykypäivänä sitä ei ole lainkaan ja siitä syystä nuoret suunnittelijan eivät osaa suunnitella painovoimaista ilmanvaihtoa. Koneellisen ilmanvaihdon ja painovoimaisen ilmanvaihdon suunnitteluperiaate on aivan eri.
Olisi siis hyvin tärkeää että koulutus ottaisi jälleen haltuunsa vaihtoehtoisten ilmanvaihtotapojen koulutuksen. Millä muuten takaamme vanhan jo olemassa olevan tiedon säilymisen. Tänä päivänä painovoimaisen ilmanvaihdon taitajia ei varmaankaan löydy enää montaa jäljellä.
Tässä olisi varmaankin aihe tutkimukselle jotta saataisiin taas kirjattua alas hyvää tietoa niin kauan kun taitajia löytyy vielä elossa!
perinteinen ilmanvaihto (nykypäivän ilmanvaihto)
Nykypäivänä tavallisin ja määräysten mukainen ilmanvaihto perustuu laskelmiin; paljonko ilmaa tietty määrä ihmisiä tarvitsee juuri siihen tarkoitukseen suunnitellussa tilassa. Esim urheilusali tarvitsee paljon enemmän ilmaa kun asuinhuone jne. Jotta nämä laskelmat täyttyisivät on ilman vaihtuvuus taattava koneen avulla joka ottaa ilmaa ulkoa,puhaltaa ilmaa huoneeseen (tuloilma) ja imee siitä taas ilmaa pois joka puhalletaan takaisin rakennuksen ulkopuolelle (poistoilma). Tässä välissä pyrkii kone vielä ottamaan talteen lämmön poistoilmasta ja käyttämään sitä lämpöä hyväksi lämmityksessa tai ilman esilämmityksessä.
Tämä syö todella paljon energiaa eikä pitkällä tähtäimellä ole kestävää ajattelua.
Koneellisesta ilmanvaihdosta on monta eri ratkaisumallia tänä päivänä.
- Yksi kone joka hoitaa kaiken ilmanvaihdon keskitetysti ja siirtää ilmaa huoneisiin ilmanvaihtoputkien kautta. Tämä tietää paljon putkivetoja rakenteissa ja onkin uudisrakentamisessa melkein ainoa tapa tänään (ainakin se tapa jota käytettään 99% tapauksissa).
- Huonekohtaiset koneet jotka ovat yhteydessä toisiinsa langattomasti tai langallisesti. Nämä ovat hyvin käytettyjä peruskorjauskohteissa jossa rakenteisiin ei päästä uusien putkien kanssa. Yksi tuotemerkki näistä on saksalainen Blauberg jonka tuotteet löytyvät jos Suomestakin (www.blaubergsuomi.fi).
Toimintaperiaate on että sama vanhaan venttiiliin asennettava kone sekä puhaltaa ulos että sisään ilmaa esim 10sek ulos/10sek sisään. Sisäänpuhaltaessa ilmaan sekoitetaan lämmintä sisäilmaa jotta vedontunnetta ei synny.
vaihtoehtoisia ratkaisuja
Vaihtoehtoisia ratkaisuja on olemassa ja niitä on kaksi pääryhmää:
- Painovoimainen ilmanvaihto (ilman yhtään konetta ja sähköä)
- Avustettu painovoimainen ilmanvaihto (kone joka auttaa ilmaa kiertämään silloin kun olosuhteet eivät ole suotuisia painovoimaiselle ilmanvaihdolle)
Painovoimaisessa ilmanvaihdossa on periaate se ettei ilma vaihdu lainkaan ulkoisen avustuksen voimin vaan kaikki tapahtuu ainoastaan ilman oman painonsa avulla. Siihen vaikuttaa sääolosuhteet suurelta osin; aurinko, pilvet, tuuli, ilmapaine ja lämpö/kylmyys. Tässä ei vain voi avata ulkokuoreen ilmanottoreijän ja hoitaa ilman poiston hormin avulla koska ilman suuntaa ei pystytä hallitsemaan näin helposti vaan tässä vaaditaan tuntemusta, kokemusta sekä koulutusta.
Jos katsotaan esim. vanhoja kerrostaloja 1800-luvulta niin usein niissä oli sekä tulo että poistoilmaventtiilit. Tuloilma tuli usein kellarista saakka jossa se esilämmitettiin. Sama hormi joka tuli kellarista huoneeseen (usein lattian lähellä) jatkoi katolle sakka mutta hormi katkaistiin/ilman liikkuvuus estettiin keskeltä huonetta jonka jälkeen samaan hormiin johdettiin poistoilma lähellä sisäkattoa olevan venttiilin avulla. Tällä tavalla jokaiseen huoneeseen oli järjestetty yksi hormi kellarista aivan vesikaton ylle saakka joka oli katki keskeltä. Tämä siksi että saatiin ilman paine-erolla ilma liikkumaan sekä sisään että ulos kun korkeuseroa oli paljon. Esilämmitys hoidettiin myös kellarissa jossa oli lämmitys joka teki sen että lämmin ilma nousi ylöspäin ja sisään asuinhuoneisiin.
Tästä rakenteesta ollaan nykypäivänä luovuttu koska se vie paljon tilaa; hormeja joka huoneeseen. Jokainen neliö maksaa tänä päivänä ja rakentaminen pitää olla kannattavaa :-/
Pitäsikö ajattelutapoja uudistaa? Olisiko tästä vanhasta tavasta jotain joka voitaisiin nykypäivään soveltaa?
Avustettua ilmanvaihtoa on kahta eri ryhmää; (sähkö) koneavustettua ilmanvaihtoa ja mekaanisesti avustettua ilmanvaihtoa. Ensimmäinen vaihtoehto käyttää konetta joka käy aina alhaisilla kierroksilla mutta saa tehostettua tarvittaessa. Tällä tavalla saadaan ilma kulkemaan aina oikeaan suuntaan. Sisääntuloilma hoidetaan sisääntuloventtiilien kautta. Tässä voi usein syntyä vedon tunnetta koska ilma ei esilämmitetä lainkaan. Koneen sijan voidaan käyttää ”tuulihyrrää” joka toimii tuulen avustuksella – mitä enemmän tuulee sitä enemmän hyrrä imee ilmaa. Tämä voi aiheuttaa tuulisilla päivillä liikaa ilmanvaihtoa.
Mitä mieltä olette?